Missä Euroopan maissa palkasta jää eniten käteen?

Kuukauden työstä maksettavaa palkkaa ei saa kokonaan, vaan osa siitä kuluu veroihin ja muihin maksuihin. Työnantaja pidättää nämä yleensä ennen palkan maksamista, ja työntekijän tilille tulee palkasta käteen jäävä osuus.

Palkansaajan verotus vaihtelee Euroopan maissa, ja lopulliseen käteen jäävään osuuteen vaikuttaa myös erilaiset sosiaaliturvaan liittyvät maksut. Osassa maita kaikki maksavat veroja saman verran, toisissa on Suomen tapaan progressiivinen verotus.

Vertailussa erottuvat tietyt maat, joissa verotus on kevyempää kuin muualla. Suomi asettuu vertailussa keskitasolle – paitsi suurituloisten kohdalla, joiden verotus on keskitasoa tiukempaa.

Verotus riippuu tulotasosta ja perhemuodosta

Palkkatulojen verotus Euroopan maissa vaihtelee tulotason ja monesti myös perhemuodon mukaan. Osassa maita esimerkiksi puolisoiden tuloja verotetaan yhdessä, jolloin käteen jäävään osuuteen vaikuttaa oman palkan lisäksi kumppanin tulot.

Suomessa on progressiivinen verotus eli veroprosentti kasvaa tulojen kasvaessa. Tuloiksi lasketaan päivätyöstä saadut tulot, mutta myös muut mahdolliset tulot. Esimerkiksi Euroopan talousalueen ulkopuolisilta kasinoilta kerätyt pelivoitot katsotaan pelaajan ansiotuloiksi, ja ne pitää ilmoittaa itse verottajalle.

Siksi moni valitsee pelipaikaksi ETA-alueella toimivat uudet verovapaat nettikasinot, joiden peleistä saatuja voittoja ei lasketa tuloiksi. Niitä ei tarvitse ilmoittaa verottajalle, eikä edes iso voittosumma tarkoita vuositulojen ja veroprosentin kohoamista.

Myös suurin osa muista Euroopan maista noudattaa progressiivista mallia verotuksessa. Eivät kuitenkaan kaikki, ja esimerkiksi Virossa veroprosentti on sama kaikille tuloista riippumatta.

Näissä Euroopan maissa veroprosentti on matalin

Jos vertaillaan perheettömän palkansaajan veroprosenttia Euroopan maissa eri tulotasoilla, on verotus matalinta Bulgariassa.

Bulgariassa kaikki maksavat tuloista veroa kymmenen prosenttia, mutta samalla yleinen palkkataso on moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna matala. Myös Unkarissa on sama malli, ja veroprosentti on 15 kaikkien palkansaajien kohdalla.

Matalan verotuksen maana erottuu myös Sveitsi, jossa on edellisistä poiketen progressiivinen verotus. Siitä huolimatta verotus on matalaa, ja Sveitsi asettuu OECD-maiden vertailussa listan kärkeen pienimmän veroprosentin osalta.

Ainoastaan Viro ohittaa Sveitsin silloin, kun vertaillaan 165 000 euroa vuodessa tienaavien palkkoja. Kaikki maksavat Virossa saman prosentin mukaan veroja, joten korkeimmissa tuloluokissa Sveitsin progressiivinen verotus vie sen listalla toiselle sijalle.

Myös näissä Euroopan maissa verotus erottuu kevyenä:

• Britannia
• Irlanti
• Alankomaat
• Ruotsi
• Norja

Listassa on pientä vaihtelua sen mukaan, kuinka suuret vuositulot ovat. Esimerkiksi Ruotsi siirtyy listassa kovemmin verottavien maiden joukkoon suurituloisten palkansaajien kohdalla.

Suomessa veroprosentti korkea erityisesti enemmän tienaavilla

Kun vertaillaan palkasta käteen jäävää osuutta, Suomi asettuu muihin Euroopan maihin verrattuna suunnilleen keskitasolle.

Korkeintaan 34 000 euroa vuodessa tienaavien kohdalla Suomessa jää palkasta käteen jopa enemmän kuin Virossa. Kun tulot kasvavat, jää suomalaisella palkansaajalla huomattavasti vähemmän käteen kuin virolaisella, ja esimerkiksi hammaslääkäri saa Virossa käteen palkastaan suuremman osuuden kuin Suomessa.

Perheettömän palkansaajan kohdalla palkasta jää vähiten käteen Belgiassa, Italiassa, Saksassa ja Tanskassa. Nämä maat ohittavat Suomen verotuksessa, mutta perheellisten kohdalla tilanne on hieman erilainen.

Syynä on se, että osassa Euroopan maita perheelliset saavat verohelpotuksia. Sen sijaan Suomessa lapsiperheitä tuetaan lapsilisän muodossa, joka ei näy verotuksessa. Lapsiperheiden kohdalla Suomi näyttäytyykin ankarana verottajana, ja korkeimmissa tuloluokissa verotus on jopa tiukinta.

Työn verotusta kevennetty Suomessa

Työn verotus keveni Suomessa hieman vuoden 2026 alussa, ja vuodenvaihteessa voimaan tulleilla muutoksilla laskettiin ylintä marginaaliveroprosenttia. Sen myötä eniten tienaavat maksavat jonkin verran vähemmän veroja kuin aikaisempina vuosina.

Myös pieni- ja keskituloisten verotusta kevennettiin kasvattamalla työtulovähennystä ja sen lapsikorotusta. Pieni- ja keskituloisten kohdalla ero edelliseen vuoteen on kuitenkin pieni, korkeintaan hieman yli kymmenen euroa kuukaudessa.

Verotus tai palkasta käteen jäävä osuus ei kerro kaikkea tuloista, ja vertailua voidaan tehdä myös keskimääräisten nettopalkkojen osalta.

Myös tällä listalla ensimmäisellä sijalla on Sveitsi, jossa keskimääräiset nettotulot ovat korkeammat kuin muualla. Lista kärkipäähän asettuvat myös Irlanti, Luxemburg, Alankomaat, Belgia ja Tanska. Suomalaisten keskimääräiset vuosittaiset nettotulot ylittävät hieman euroalueen keskiarvon, joten Suomi asettuu listalla hieman keskitason yläpuolelle.