Ansiotaso nousi 3,4 prosenttia: näin lasket, paljonko korotuksesta jää ostovoimaksi
Palkankorotus ei ole sama asia kuin ostovoiman kasvu
Ansiotason 3,4 prosentin nousu luetaan helposti niin, että palkansaajalla on nyt saman verran enemmän rahaa käytettävissään. Näin ei ole. Luku on Tilastokeskuksen ennakkotieto ansiotasoindeksin noususta huhti-kesäkuussa 2026, ja vertailukohta on vuotta aiempi. Ennen kaikkea se on nimellinen. Se kertoo palkkojen noususta euroissa, ei siitä, mitä euroilla saa. Miksi tästä kannattaa puhua juuri nyt? Samassa julkaisussa kerrotaan, että esimerkiksi valtionhallinnon vuoden 2026 sopimuskorotus on palkoissa kokonaan vasta lokakuussa 2026.
Ostovoimasta kertoo toinen luku, reaalinen ansiotaso. Siinä palkat suhteutetaan kuluttajahintoihin, ja tilaston mukaan se nousi samalla jaksolla 1,6 prosenttia, koska palkat nousivat hintoja nopeammin. Ero on iso. Uutta ostovoimaa kertyi alle puolet siitä, mitä nimellinen luku antaa ymmärtää. Jos hinnat olisivat nousseet yhtä paljon kuin palkat, palkkalaskelman loppusumma olisi silti kasvanut, mutta ostovoima olisi jäänyt ennalleen. Kumpikin luku pitää paikkansa, mutta ne vastaavat eri kysymyksiin.
Keskiansiolla korotus on vajaat puolitoistasataa euroa kuussa
Palkansaajalle ansiotason luku on hyödyllinen vasta, kun sen osaa muuttaa omaksi ostovoimaksi oman palkkalaskelman avulla. Laskua voi harjoitella ensin keskiarvolla. Kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansiot olivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan huhti-kesäkuussa 2026 keskimäärin 4 300 euroa. Pelkkänä esimerkkinä 3,4 prosenttia tästä summasta tekee vajaat puolitoistasataa euroa kuukaudessa, ja reaalinen 1,6 prosentin nousu vastaa vajaan seitsemänkymmenen euron ostovoiman lisäystä eli sitä osaa, jota hintojen nousu ei syö. Kyse on keskiarvon muutoksen muuntamisesta euroiksi, ei kenenkään todellisesta korotuksesta, ja koska keskiansio sisältää jo nousun, laskettu summa on hieman todellista suurempi. Omalla palkalla lasku tehdään samoin: uuden ja vanhan bruttopalkan erotus kertoo korotuksen euroina, ja prosentiksi sen saa jakamalla erotuksen vanhalla palkalla. Vertailukohdaksi kelpaa korotusta edeltävän kuukauden palkkalaskelma. Kaikki nämä ovat bruttolukuja, joten käteen jäävä summa riippuu vielä omasta veroprosentista.
Pieni kuukausilisä kannattaa jakaa heti
Muutaman kymmenen euron kuukausilisä kuluu helposti huomaamatta. Siksi korotus kannattaa jakaa heti ensimmäisestä korotetusta palkasta alkaen: osa kiinteisiin menoihin, osa säästöön ja loput vapaa-ajan menoihin. Kiinteisiin menoihin kannattaa varata sen verran, että mahdollinen vuokran tai lainanhoitokulujen nousu mahtuu mukaan. Säästöt taas voi siirtää automaattisesti omalle säästötilille heti palkkapäivänä, jolloin ne eivät ehdi sekoittua käyttörahaan. Vapaa-ajan osuus on jaosta vaikein, koska sen menot vaihtelevat käytön mukaan. Esimerkiksi urheilun seuraajalla siihen voivat kuulua ottelulippu, suoratoistopalvelun urheilupaketti ja joillakin myös vedonlyönti. Vedonlyönnissä kuukausikaton voi asettaa valmiiksi palveluun itseensä: esimerkiksi nettivedonlyönti NetBetillä antaa määrätä talletuksille kuukausirajan, joten siihen varattu summa ei kasva huomaamatta. Kun jokaiselle tällaiselle menolle päätetään etukäteen oma kuukausikatto, korotuksen euroille on paikka ennen kuin arjen ostokset ehtivät syödä ne.
Ostovoiman ratkaisevat oma korotus ja inflaatio
Oman korotuksen ostovoiman saa karkeasti selville, kun korotusprosentista vähennetään tuorein inflaatio. Inflaatio on pysynyt maltillisena: Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli elokuussa 2026 2,2 prosenttia ja heinäkuussa 2,1. Tilastokeskuksen 3,4 prosentin ansiotason noususta jää elokuun inflaation jälkeen noin 1,2 prosenttiyksikköä. Tarkka luku se ei ole, sillä luvut koskevat eri kuukausia, eikä tällainen yksinkertainen vähennyslasku ole tilaston oma reaaliansioluku. Suunnan se silti näyttää, ja heinäkuun 2,1 prosentin inflaatiota vasten tulos olisi lähes sama. Euroiksi erotuksen saa kertomalla sillä oman bruttopalkan. Jos oma korotus jää elokuun inflaatiota pienemmäksi, ostovoima heikkenee, vaikka palkka nousee euroissa.
Keskiarvo ei myöskään kerro, mitä yksittäisen palkansaajan palkkalaskelmassa tapahtuu. Tilastokeskus kuvaa mittaria itse näin: ”Ansiotasoindeksi mittaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä. Mukana ovat tulospalkkiot ja työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät.” Luku kuvaa siis vain kokoaikaisten säännöllisen työajan ansioita. Jos oma ala sai korotuksen osittain kertaeränä, kuukausipalkan pysyvä nousu voi jäädä tilaston lukua pienemmäksi. Euroina sovittu korotus on pienemmästä palkasta prosentteina enemmän kuin suuremmasta. Ajoituskin vaikuttaa. Kun valtionhallinnon sopimuskorotus on palkoissa täysimääräisenä vasta lokakuussa, huhti-kesäkuun luku ei voi sisältää sitä kokonaan. Oman alan tilanteen näkee parhaiten omasta työehtosopimuksesta, ja ammattien välisiä palkkaeroja on koottu vuoden 2026 palkkavertailuun.
Palkkalaskelma ja verokortti kertovat, mitä korotuksesta jäi käteen
Jaon onnistumisen näkee vasta muutaman palkkapäivän jälkeen. Palkkalaskelmassa bruttopalkkaa ja ennakonpidätystä voi verrata korotusta edeltävään kuukauteen, ja nettopalkan muutos kertoo, paljonko korotuksesta todella jäi käteen. Nettopalkka nousee yleensä bruttoa vähemmän, koska myös korotuksesta peritään ennakonpidätys. Tiliote puolestaan näyttää, siirtyikö säästöosuus tilille ja mihin vapaa-ajan raha kului. Kasvavan menoerän voi rajata seuraavasta palkasta alkaen. Vedonlyönnissä sama periaate on vastuullisen pelaamisen ydin: siihen käytetään vain rahaa, jonka on varaa menettää, eikä hävittyjä panoksia yritetä voittaa takaisin.
Viimeinen tarkistus koskee veroa. Verohallinnon ohjeen mukaan veroprosentti voi olla liian suuri tai pieni, jos tulot muuttuvat, ja silloin verokorttia kannattaa muuttaa. Palkankorotus on ohjeissa mainittu erikseen yhtenä tilanteena, jossa uusi verokortti on hyvä tilata. Muutoksen voi tehdä niin monta kertaa kuin on tarpeen, ja voimassa oleva verokortti löytyy aina OmaVerosta. Liian pienellä veroprosentilla veroja tulee maksettua liian vähän. Siksi tulojen määrää kannattaa ohjeen mukaan seurata vuoden mittaan ja muuttaa veroprosenttia ja tulorajaa, jos tarve tulee. Vuoden päätteeksi Verohallinto kokoaa verokortin ja muiden lähteiden tiedot esitäytettyä veroilmoitusta varten. Ensimmäinen korotettu palkkalaskelma kannattaa siis lukea kahdesti: kerran inflaatiota vasten, kerran veroprosentin kannalta.